Shamppanjalasit nostettiin sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti, kun suuret suomalaispelaajat osallistuivat lauantain legendalounaalle Tampere-talossa.
Suomi on hallinnut miesten jääkiekkoa olympia- sekä MM-tasolla, ja myös naiset voittivat pronssia Pekingissä 2022. Tämä menestys ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman uraauurtavia panostajia, kuten Riikka Sallista, Saku Koivua, Raimo Helmistä, Jyrki Lummetta ja Emma Terhoa (o.s. Laaksonen).
Riikka Sallinen on kaikkien aikojen ikoni naisten jääkiekossa. Lahjakas ja kestävä keskushyökkääjä voitti maalikuninkuuden vuoden 1998 olympialaisissa, jotka olivat muuten ensimmäiset, joissa naisten jääkiekkoa pelattiin. Sallinen päätti hienon maajoukkueuransa vuonna 2019 kotijäällään Espoossa historialliseen MM-hopeamitaliin.
Viime vuonna hänet nimettiin Toronton Hall of Fameen ensimmäisenä eurooppalaisena naisena.
Kysyttäessä, kenen hän uskoo olevan seuraava suomalainen nainen, joka pääsee jääkiekon Hall of Fameen, Sallinen nimesi Naisleijonien nykyisen 36-vuotiaan kapteenin: ”Varmasti Jenni Hiirikoski, mutta luulen, että meidän on odotettava pari vuotta. Hän on todellinen rautaleidi! Hän on edelleen maailman huipulla ja uskon, että hän jatkaa pelaamista vielä muutaman vuoden. Olin 45-vuotias jäädessäni eläkkeelle, enkä näe mitään estettä sille, ettei Jenni tekisi samoin.”
Saku Koivu pelasi 39-vuotiaaksi asti, mukaanlukien neljät olympialaiset, vuoden 1995 historiallinen maailmanmestaruus Tukholmasta sekä 18 NHL-kautta Montrealissa ja Anaheimissa. MM-kisoissa mies keräsi yhteensä merkittävät 56 pistettä 51 pelissä.
Koivun ollessa vielä teini-ikäinen, hänellä oli muutamia roolimalleja, jotka loivat kuvaa Leijona-menestyksestä.
”1993 ja 1994 olivat ensimmäiset kaksi vuottani”, Koivu muisteli maajoukkueuraansa. ”Kasvattiseurastani (Turun palloseura) maajoukkueessa olivat Hannu Virta, Esa Keskinen ja Timo Jutila. Minulle he edustivat kokeneempaa ja vanhempaa pelaajajoukkoa. Kun liityin joukkueeseen, he ottivat meidät nuoret siipiensä suojaan ja opettivat meille johtajuudesta ja siitä, mitä tarkoittaa pelata oman maansa puolesta.”
Raimo Helminen jakaa jääkiekkoilijoiden kaikkien aikojen olympiaennätyksen Teemu Selänteen kanssa. Tampereella syntynyt kiekkolegenda pelasi kuusissa talviolympialaisissa vuosina 1984 - 2002. Kun Helmiseltä kysytään, ketkä kolme pelaajaa, joiden kanssa hän pelasi yhtä aikaa, tulevat ensimmäisenä mieleen, hän mainitsee Selänteen, Kurrin ja Mikko Mäkelän.
Helminen vaalii myös muistoa vuoden 1988 olympialaista, jossa hänellä oli mahdollisuus tavata muita huippu-urheilijoita eri puolelta maailmaa.
”Calgaryn olympialaiset olivat hienot”, Helminen sanoi. ”Melkein kakki olivat yhdessä. Eivät maastohiihtäjät, mutta lähes kaikki muut olivat siellä. Olympiakylä oli kiva ja siellä tapasi monia suuria nimiä. Katarina Witt, joka oli ollut jo Sarajevon olympialaissa 1984, oli siellä. Ja Eddie the Eagle (brittiläinen mäkihyppääjä)! Se mies oli erityinen.”
Jyrki Lumpeella, NHL-historian kolmanneksi eniten pisteitä (468 pistettä) tehneellä suomalaispuolustajalla, oli myös mielessään erityinen lahjakkuus. Tamperelainen kolminkertainen olympiamitalisti, joka sai historiallista hopeaa ensimmäisissä olympialaisissaan, mainitsee Esa Tikkasen tuoneen aikoinaan energisellä ja huumorintajuisella luoteellaan elämää maajoukkueen pukukoppiin. Nykyään Lumme on eniten vakuuttunut toisesta siniviivapelaajasta, Miro Heiskasesta.
23-vuotiaalla Heiskasella on jo taskussaan maailmanmestaruus vuodelta 2022 ja allaan uransa paras 73 pisteen kausi Dallas Starissa. Ja jos texasilainen joukkue yltää Stanley Cup-finaaliin ensimmäistä kertaan sitten vuoden 2020, se on varmasti tämän HIFK:n kasvatin loistavan pelaamisen ansiota. Heiskasen peliaika tällä kaudella on ollut jopa huimat 28 minuuttia yhdessä ottelussa.
”Heiskanen tulee olemaan ykköslegenda, jos jatkaa samalla tavalla”, Lumme sanoi. ”Hänestä tulee Suomen kaikkien aikojen ykköspakki, jollei hän jo ole. Hän on mahtava! Hänen pelaamansa minuutit ja kiekon käsittely on vain niin vaivatonta. On myös muita loistavia pelaajia, mutta mielestäni hän on kaikista lähimpänä täydellistä pelajaa. Hän puolustaa hyvin, on aktiivinen mailan kanssa ja hänen luistelunsa on enemmän kuin erinomaista. On uskomatonta, miten hän jaksaa pitää vauhtia kaikki nuo peliminuutit.”
Myös Emma Terho piti yllä merkittävää vauhtia urallaan. Pitkäaikainen Naisleijonien kapteeni otti osaa viisiin olympialaisiin. Se on kaikkien aikojen ennätys, ja Terho jakaa sen viiden muun naisjääkiekkoilijan, mukaan lukien Kanadan Hayley Wickenheiserin kanssa.
Nykyään Terho työskentelee Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijatoimikunnan puheenjohtajana. Hänen työtään on parantaa olympiaurheilijoiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia, auttaa heitä löytämään työ- ja koulutusmahdollisuuksia sekä luoda heille paras mahdollinen ympäristö kisoihin.
Terho seuraa mielellään myös nykyisten ja entisten Naisleijonien edesottamuksia. Siksi hän on innoissaan nähdessään heidän sankaritekojaan Pohjois-Amerikan ammattilaiskiekossa.
Ensi kaudella Venla Hovi valmentaa Premier Hockey Federationin (PHF) Metropolitan Rivetersiä toista vuotta peräkkäin, ja mukana ovat sekä paluumuuttaja puolustaja Minttu Tuominen että uusi maalivahti Noora Räty.
“Minusta on mahtava juttu, että Venla on lähtenyt sinne valmentajaksi”, Terho sanoi. ”Emme ole pohjoisamerikkalaisten tasolla mitä tulee valmennukseen. Meillä on ensimmäinen naisvalmentaja maajoukkueessa (apuvalmentaja) Saaran (Niemi) kanssa, ja sitten meillä on U18-joukkueen päävalmentaja (Mira Kuisma). Mutta mielestäni on erittäin hienoa, että Pohjois-Amerikassa on joku, joka näyttää tietä, jolla on rohkeutta, ja pystyy valmentamaan ammatikseen.”
Naisten eliittipelistä Stanley Cupin finaaleihin ja IIHF:n MM-kisoihin – ei tarvitse siristää silmiään nähdäkseen uusia tulevia suomalaisia jääkiekkolegendoja. Seuraavalla legendalounaalla nostetaan varmasti lisää maljoja aina, kun MM-kisat palaavat Suomeen.
Suomi on hallinnut miesten jääkiekkoa olympia- sekä MM-tasolla, ja myös naiset voittivat pronssia Pekingissä 2022. Tämä menestys ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman uraauurtavia panostajia, kuten Riikka Sallista, Saku Koivua, Raimo Helmistä, Jyrki Lummetta ja Emma Terhoa (o.s. Laaksonen).
Riikka Sallinen on kaikkien aikojen ikoni naisten jääkiekossa. Lahjakas ja kestävä keskushyökkääjä voitti maalikuninkuuden vuoden 1998 olympialaisissa, jotka olivat muuten ensimmäiset, joissa naisten jääkiekkoa pelattiin. Sallinen päätti hienon maajoukkueuransa vuonna 2019 kotijäällään Espoossa historialliseen MM-hopeamitaliin.
Viime vuonna hänet nimettiin Toronton Hall of Fameen ensimmäisenä eurooppalaisena naisena.
Kysyttäessä, kenen hän uskoo olevan seuraava suomalainen nainen, joka pääsee jääkiekon Hall of Fameen, Sallinen nimesi Naisleijonien nykyisen 36-vuotiaan kapteenin: ”Varmasti Jenni Hiirikoski, mutta luulen, että meidän on odotettava pari vuotta. Hän on todellinen rautaleidi! Hän on edelleen maailman huipulla ja uskon, että hän jatkaa pelaamista vielä muutaman vuoden. Olin 45-vuotias jäädessäni eläkkeelle, enkä näe mitään estettä sille, ettei Jenni tekisi samoin.”
Saku Koivu pelasi 39-vuotiaaksi asti, mukaanlukien neljät olympialaiset, vuoden 1995 historiallinen maailmanmestaruus Tukholmasta sekä 18 NHL-kautta Montrealissa ja Anaheimissa. MM-kisoissa mies keräsi yhteensä merkittävät 56 pistettä 51 pelissä.
Koivun ollessa vielä teini-ikäinen, hänellä oli muutamia roolimalleja, jotka loivat kuvaa Leijona-menestyksestä.
”1993 ja 1994 olivat ensimmäiset kaksi vuottani”, Koivu muisteli maajoukkueuraansa. ”Kasvattiseurastani (Turun palloseura) maajoukkueessa olivat Hannu Virta, Esa Keskinen ja Timo Jutila. Minulle he edustivat kokeneempaa ja vanhempaa pelaajajoukkoa. Kun liityin joukkueeseen, he ottivat meidät nuoret siipiensä suojaan ja opettivat meille johtajuudesta ja siitä, mitä tarkoittaa pelata oman maansa puolesta.”
Raimo Helminen jakaa jääkiekkoilijoiden kaikkien aikojen olympiaennätyksen Teemu Selänteen kanssa. Tampereella syntynyt kiekkolegenda pelasi kuusissa talviolympialaisissa vuosina 1984 - 2002. Kun Helmiseltä kysytään, ketkä kolme pelaajaa, joiden kanssa hän pelasi yhtä aikaa, tulevat ensimmäisenä mieleen, hän mainitsee Selänteen, Kurrin ja Mikko Mäkelän.
Helminen vaalii myös muistoa vuoden 1988 olympialaista, jossa hänellä oli mahdollisuus tavata muita huippu-urheilijoita eri puolelta maailmaa.
”Calgaryn olympialaiset olivat hienot”, Helminen sanoi. ”Melkein kakki olivat yhdessä. Eivät maastohiihtäjät, mutta lähes kaikki muut olivat siellä. Olympiakylä oli kiva ja siellä tapasi monia suuria nimiä. Katarina Witt, joka oli ollut jo Sarajevon olympialaissa 1984, oli siellä. Ja Eddie the Eagle (brittiläinen mäkihyppääjä)! Se mies oli erityinen.”
Jyrki Lumpeella, NHL-historian kolmanneksi eniten pisteitä (468 pistettä) tehneellä suomalaispuolustajalla, oli myös mielessään erityinen lahjakkuus. Tamperelainen kolminkertainen olympiamitalisti, joka sai historiallista hopeaa ensimmäisissä olympialaisissaan, mainitsee Esa Tikkasen tuoneen aikoinaan energisellä ja huumorintajuisella luoteellaan elämää maajoukkueen pukukoppiin. Nykyään Lumme on eniten vakuuttunut toisesta siniviivapelaajasta, Miro Heiskasesta.
23-vuotiaalla Heiskasella on jo taskussaan maailmanmestaruus vuodelta 2022 ja allaan uransa paras 73 pisteen kausi Dallas Starissa. Ja jos texasilainen joukkue yltää Stanley Cup-finaaliin ensimmäistä kertaan sitten vuoden 2020, se on varmasti tämän HIFK:n kasvatin loistavan pelaamisen ansiota. Heiskasen peliaika tällä kaudella on ollut jopa huimat 28 minuuttia yhdessä ottelussa.
”Heiskanen tulee olemaan ykköslegenda, jos jatkaa samalla tavalla”, Lumme sanoi. ”Hänestä tulee Suomen kaikkien aikojen ykköspakki, jollei hän jo ole. Hän on mahtava! Hänen pelaamansa minuutit ja kiekon käsittely on vain niin vaivatonta. On myös muita loistavia pelaajia, mutta mielestäni hän on kaikista lähimpänä täydellistä pelajaa. Hän puolustaa hyvin, on aktiivinen mailan kanssa ja hänen luistelunsa on enemmän kuin erinomaista. On uskomatonta, miten hän jaksaa pitää vauhtia kaikki nuo peliminuutit.”
Myös Emma Terho piti yllä merkittävää vauhtia urallaan. Pitkäaikainen Naisleijonien kapteeni otti osaa viisiin olympialaisiin. Se on kaikkien aikojen ennätys, ja Terho jakaa sen viiden muun naisjääkiekkoilijan, mukaan lukien Kanadan Hayley Wickenheiserin kanssa.
Nykyään Terho työskentelee Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijatoimikunnan puheenjohtajana. Hänen työtään on parantaa olympiaurheilijoiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia, auttaa heitä löytämään työ- ja koulutusmahdollisuuksia sekä luoda heille paras mahdollinen ympäristö kisoihin.
Terho seuraa mielellään myös nykyisten ja entisten Naisleijonien edesottamuksia. Siksi hän on innoissaan nähdessään heidän sankaritekojaan Pohjois-Amerikan ammattilaiskiekossa.
Ensi kaudella Venla Hovi valmentaa Premier Hockey Federationin (PHF) Metropolitan Rivetersiä toista vuotta peräkkäin, ja mukana ovat sekä paluumuuttaja puolustaja Minttu Tuominen että uusi maalivahti Noora Räty.
“Minusta on mahtava juttu, että Venla on lähtenyt sinne valmentajaksi”, Terho sanoi. ”Emme ole pohjoisamerikkalaisten tasolla mitä tulee valmennukseen. Meillä on ensimmäinen naisvalmentaja maajoukkueessa (apuvalmentaja) Saaran (Niemi) kanssa, ja sitten meillä on U18-joukkueen päävalmentaja (Mira Kuisma). Mutta mielestäni on erittäin hienoa, että Pohjois-Amerikassa on joku, joka näyttää tietä, jolla on rohkeutta, ja pystyy valmentamaan ammatikseen.”
Naisten eliittipelistä Stanley Cupin finaaleihin ja IIHF:n MM-kisoihin – ei tarvitse siristää silmiään nähdäkseen uusia tulevia suomalaisia jääkiekkolegendoja. Seuraavalla legendalounaalla nostetaan varmasti lisää maljoja aina, kun MM-kisat palaavat Suomeen.