Tove Janssonin lastenkirjaklassikossa Taikurin hattu viisas vaeltaja Nuuskamuikkunen sanoo: ”Minun nähdäkseni voin omistaa mitä tahansa maailmassa, jopa maailman itsensä, jos sanon, että se on minun.”

Urheilussa tämä on erityisen totta. 2022 Jääkiekon MM-kisoissa sekä isäntämaalla Suomella että Kanadalla on mahdollisuus tehdä vastaava kannanotto ja lunastaa kansainvälisen jääkiekon herruus. Mutta kumpi tulee nostamaan tänään pokaalin Nokia Arenalla, vain muutaman minuutin päässä Tampereen Muumimuseosta? Olympiavoittaja Suomi vai puolustava maailmanmestari Kanada?
 
Suomella on aikaa kestänyt ja selkeä yhteys pieniin, valkoisiin virtahepoa muistuttaviin Muumeihin. Nykyinen apulaiskapteeni Marko ”Mörkö” Anttila on saanut lempinimensä Muumien pahaenteiseltä ja ympäristönsä jäädyttävältä Möröltä. Pitkänhuiskea 37-vuotias Ilves- ja Jokerit-veteraani on tehnyt tai ollut syöttäjänä monissa tärkeimmissä pudotuspelimaaleissa päävalmentaja Jukka Jalosen maagisella valtakaudella.
 
Kanadalaiset haluavat kuitenkin nyt kirjoittaa oman satukirjaloppunsa valmentaja Claude Julienin kanssa ja voittaa perättäisen maailmanmestaruuden ensimmäistä kertaa sitten 2015 Prahan ja 2016 Pietarin kisojen. Kanadan suuret nuoret tähden, kuten huippuketju Pierre-Luc Dubois, Drake Batherson ja Dylan Cozens saattavat jopa mahdollistaa tämän tapahtumisen. (Nämä kolme pelaajaa ovat kerryttäneet tähän mennessä yhteensä 38 pistettä ja kärkkyvät kaikki turnauksen parhaan pisteentekijän titteliä.)

1) Trilogiataistelu on alkamassa

Tämä on ensimmäinen kerta Kansainvälisen Jääkiekkoliiton historiassa, kun maailmanmestaruuskisojen finaaliin päätyvät samat kaksi maata kolmatta kertaa perättäin.
Suomi kukisti Kanadan lukemin 3-1 Bratislavassa vuonna 2019, kun Anttila teki kaksi ratkaisevaa maalia ja maalivahti Kevin Lankinen torjui yhteensä 43 kertaa. Koronapandemian johdosta vuoden 2020 maailmanmestaruuskisat peruuntuivat, ja Kanada sai kostettua Suomelle voittamalla yliajalla vuonna 2021 Riikassa, kun maalintekijänä oli Nick Paul.
 
Jos tämä olisi trilogiaottelu raskaan sarjan nyrkkeilyssä, voisi sitä verrata ”Manilan Trilleriin”, Muhammad Alin ja Joe Frazierin kohtaamiseen vuonna 1975. Sunnuntaina ei kuitenkaan tehdä tyrmäyksiä, vaan maaleja.
Johdonmukaisuuden, intensiteetin ja taitojen osalta täytyy ihailla Suomen saavutuksia, kun otetaan huomioon, että maassa on alle 28 000 rekisteröityä miespuolista pelaajaa. Kanadalla taas on kunnioitusta herättävän pitkä jääkiekkohistoria jääkiekon emämaana. Maalla olisi varmasti kolme joukkueellista lisää pelaajia lähetettäväksi turnaukseen, joilla kaikilla olisi mahdollista voittaa.

2) Puolustuksella voitetaan mestaruuksia

Yhdeksän pelin aikana 10 maalia päästänyt Suomi on ollut selkeästi tiukempi puolustaja kuin Kanada, joka on päästänyt 22 maalia. Jalosen puolustussysteemin tiukan ja tunnollisen noudattamisen lisäksi Suomea on auttanut Jussi Olkinuoran erinomainen maalivahtityöskentely. Hänen päästettyjen maalien keskiarvonsa on 0,86, ja ja torjuntaprosentti 96,0. Nämä ovat turnauksen parhaat luvut. Tämän lisäksi Olkinuoran neljä nollapeliä turnauksessa on parempi suoritus kuin kenelläkään maalivahdilla kuluvalla vuosisadalla, pois lukien Kanadan Cam Talbotin vuoden 2016 kisat.
 
”Hän on todella tyyni kaveri verkolla, ja hänen edustassaan pelaaminen on mahtavaa,” sanoi Suomen huippupuolustaja Miro Heiskanen (Dallas Stars).
 
Kanada taas on päässyt otsikoihin tekemällä 44 maalilla, kun Suomi on tehnyt 33. Vielä tärkeämpää on se, että Julienin pelaajat ovat alkaneet hyödyntää täyttä puolustuksellista potentiaaliaan oikeaan aikaan. Mitalikierroksella Suomi on päästänyt viisi maalia ja Kanada vain neljä.
 
Ruotsin pääsi puolivälierissä Kanadaa vastaan 3-0 johtoasemaan, jonka Kanada kukisti 4-3 jatkoaikavoitolla. Tuon johtoaseman jälkeen Kanada on päästänyt turnauksessa vain yhden maalin, jonka tekijänä oli Tshekin David Krejci, Tshekin ollessa ylivoimalla semifinaalipelissä. Kanada voitti tuon pelin lopulta 6-1.
 
Sekä Suomen että Kanadan joukkueet ovat hyvin valmennettuja, ja pelaavat täysillä molemmissa päissä. He ovat syystä päässeet näin pitkälle. Yllättävää olisi se, jos tapahtuisi tyrmäysvoitto. Oletus on, että voittaja tulee tekemään yhden tai kaksi maalia enemmän.

3) Mikään johtoasema ei ole turvallinen

Kanada ei ole ainoa joukkue, joka pystyy kirimään tappioasemasta johtoon. Suomi on ollut häviöllä molemissa pudotuspeleissään. Adam Sykora ja Pavol Regenda veivät Slovakian 2-0 johtoon puolivälierässä, mutta Suomi voitti ottelun 4-2. Lisäksi Suomi oli 1-0 häviöllä yli 15 minuuttia ensimmäisessä erässä välierässä USA:a vastaan, mutta voitti lopulta lukemin 4-3.
 
Ei sovi tietenkään unohtaa myöskään sitä, että Suomi voitti olympiakultaa lukemin 2-1 helmikuussa Pekingissä, Venäjän olympiakomitean joukkueen oltua ensin 1-0 johdossa.
 
Joten vaikka Kanada tai Suomi menisi kolmen maalin johtoon kultaottelun ensimmäisellä puolikkaalla, ei kannata vielä suunnata uloskäynneille tai sulkea televisiota.
 
Ykkösketjun lisäksi Kanadan kokoonpanossa on monta uhkaa: veteraaneja, joilla on vielä annettavaa, kuten Matt Barzal (2+3=5) ja Josh Anderson (1+6=7), sekä nopeasti kehittyviä nuoria, kuten Kent Johnson (4+3=7) ja Cole Sillinger (3+0=3).
 
Suomi pystyy kuitenkin vastaamaan tähän sellaisilla, joka pelin pisteentekijöillä kuten Mikael Grandlund (3+5=8), Sakari Manninen (5+4=9) ja Heiskanen (1+4=5). Puolustaja Mikko Lehtosella taas on käynnissä huippukaliiberin maailmanmestaruusturnaus, sillä hänellä on joukkueensa paras pistesaldo, kymmenen pistettä.
 
Jos päädytään erikoistilannekamppailuun, isäntämaalla saattaa olla etu puolellaan. Molemmat joukkueet ovat vahvoja ylivoimalla, mutta Suomi ei ole päästänyt ainoatakaan ylivoimamaalia, kun taas Kanada on päästänyt kahdeksan.
 
”Näyttää siltä, että olemme yleensä joka pelin alussa jäähyllä, ja siitä ei ole meille apua,” sanoi Sillinger. ”Joten meidän pitää vaan pelata kurinalaisesti, erityisesti huomenna Suomea vastaan. Heidän ylivoimapelaamisensa on hyvää.”
Kanadalla on pidempi historia itseensä uskomisesta ja loppuun asti taistelemisesta, mutta Jalonen on luonut samanlaista mentaliteettia myös Suomen joukkueeseen. Sanotaan se vielä kerran: mikään johtoasema ei ole turvallinen.

4) Kotijää ei ole kullan tae

Tämä turnaus on jo nyt menestys Suomen kannalta, eikä pelkästään siksi, että 335 731 innokasta fania on ollut yleisönä 62 pelissä Tampereella ja Helsingissä ennen sunnuntain mitalipelejä. Tämä on myös ensimmäinen kerta ikinä, kun Suomi tulee voittamaan mitalin kotijäällä.
 
Suomi on isännöinyt maailmanmestaruuskisoja aiemmin vuosina 1965, 1974, 1982, 1991, 1997, 2003, 2012, ja 2013. Ihme kyllä, Suomi ei päässyt mitaleille minään näistä vuosista. Joten tämä on mukavaa vaihtelua.
 
Toki on sanottava, että Suomi tulee nykyään maailmanmestaruuskisoihin voittoa odottaen, mutta elämä ei ole helppoa isäntäjoukkueille. Ruotsi kyllä rikkoi ”kotijään kirouksen” vuonna 2013, kun Sedinin kaksoset veivät Tre Kronorin 5-1 voittoon Sveitsistä kultamitalipelissä. Mutta se oli ainoa kerta, kun isäntämaa on voittanut kisat 34 vuoden aikana. Sitä ennen Neuvostoliitto voitti kultaa Moskovassa vuonna 1986.
 
Yli 11 000 sydämensä kyllyydestä kannustavaa fania luovat varmasti jännitystä Suomelle, mutta myös paineita. Kanadan joukkue pyrkii kääntämään energiat Nokia Arenalla.
 
”Heidän väkensä tulee rokkaamaan,” sanoi Cozens. ”Täkäläiset fanit ovat mahtavia. Näimme semifinaaleissa, miten kovaäänisiä ja peliin sitoutuneita he ovat. Meille on tärkeää, että emme anna heidän (Suomen) ammentaa voimaa yleisöstä. Pitää vaan tulla päälle ja hiljentää heidät.”

5) Kanada on vahva aloituksessa

Kanadan joukkueessa on neljä turnauksen parasta aloittavaa pelaajaa: Dubois (66,9 prosenttia), Adam Lowry (59,0 prosenttia), Dawson Mercer (58,6 prosenttia), ja Nicolas Roy (58,6 prosenttia).
 
Tämä tehokkuus ei perustu pelkkään kiekon hallinta-aikaan. Ylivoimalla saadut aloitusvoitot hyökkäysalueella johtivat suoraan Lowry’n voittomaaliin ja Matt Barzalin 4-1 maaliin ottelussa Tshekkiä vastaan.
 
Suomalaisetkaan eivät laiskottele aloituksissa. Hannes Björninen, joka teki olympialaisissa voittomaalin Venäjän olympiakomitean joukkuetta vastaan, on aloitusvoitoissa kokonaissijalla kuusi (60,7 prosenttia), ja kapteeni Valtteri Filppulankin lukema on kunnioitettava 55,7 prosenttia. Mutta tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, mitä Kanada saa luotua aloitusvoitoistaan sunnuntaina.

6) Suomi havittelee tupla- ja triplakultaa

Huolimatta olosuhteista, kuten siitä, onko mukana NHL-pelaajia vai ei, tai onko maailmassa pandemia tai ei, ei ole koskaan helppoa voittaa samana vuonna olympiakultaa ja maailmanmestaruuskultaa. Jos se olisi helppoa, muutkin kuin Ruotsi olisivat tehneet niin. (Ruotsi voitti tuplakultaa Torinossa ja Riikassa vuonna 2006.)
 
Suomi saattaa seurata naapurimaansa jalanjälkiä, mutta heillä on myös toinen tavoite. 38-vuotiaalla Filppulalla on Stanley Cup -sormus vuoden 2008 voitosta Red Wingseissä, ja kultamitali Pekingistä. Tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on sunnutaina mahdollisuus liittya Triplakultakerhoon. Kerhossa on tällä hetkellä 11 kanadalaista, yhdeksän ruotsalaista, seitsemän venäläistä ja kaksi tshekkiläistä pelaajaa.
 
Mitä tuntemuksia tämä herättää vantaalaisyntyisessä 1056 NHL-peliä pelanneessa veteraanissa?
”Isoin juttu on se, että olisi mahtavaa voittaa näiden jätkien kanssa,” Filppula sanoi. ”Siinä olisi tarpeeksi. Mutta joo, samaan aikaan, olisi mahtavaa päästä mukaan siihen porukkaan, ja saada sinne viimein suomalainen mukaan. Pelaajana siis. Mielestäni Jere [Lehtinen] on myös siinä kerhossa, mutta oli yhden voiton aikaan General Managerina.”

7) Kyse ei ole siitä, miten alku menee

Oli kyseessä sitten vuoden 1992 peli Tshekkoslovakiassa Pentti Matikaisen valmentamana tai 2016 peli Venäjällä Kari Jalosen valmentamana, suomalaiset fanit muistavat useita tapauksia, joissa maajoukkue on pärjännyt hyvin turnauksessa, vain hävitäkseen finaalin sydäntäsärkevästi. Suomi on alkanut päästä eroon tästä taipumuksesta vasta viime vuosina.
 
Kanada sitä vastoin voi muistella hetkiä, jolloin heillä on ollut hidas alku turnauksessa, mutta paras on säästetty loppuun. Vuonna 1972 Paul Henderson teki viime hetken voittomaalin Neuvostoliittoa vastaan Moskovassa, mutta tuoreempiakin esimerkkejä on. Vuonna 2021 Riikassa Kanada hävisi ensin kolme ottelua, kunnes voitti Suomen kultamitalipelissä yliajalla.
 
Kanada on kompuroinut Suomea enemmän matkalla finaalipäivään. He esimerkiksi hävisivät Sveitsille 6-3 ja Tanskalle 3-2, näistä jälkimmäinen oli historiallinen tilanne. Mutta sillä ei ole merkitystä muille kuin kiekkonörteille, jos Julienin joukkue voittaa isäntämaan. Kyse on siitä, miten viimeistelet tämän 10 ottelun marssin. Voittaja on se, joka tuo kullan kotiin.
 
Tulee mieleen Nuuskamuikkusen sanat: ”Täytyy matkustaa kauas, ennen kuin voi todella tietää kuinka ihanaa kotona on.”