On vuosi 2022, jonka myötä on 75 vuotta tullut kuluneeksi siitä, kun Itävalta on viimeksi voittanut mitalin Jääkiekon MM-kisoissa. Vuosi oli tuolloin 1947, kun turnaus pelattiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1939. Noiden vuosien välinen aika oli toisen maailmansodan johdosta MM-kisatonta aikaa. 
 
Vuoden 47 MM-kisat pelattiin Prahassa, jolle kisaisännyys oli kolmas tuohon aikaan. Pelit pelattiin Zimni Stadionilla. Kanada ei lähettänyt joukkuettaan kisoihin, jolloin Ruotsi ja Tshekkoslovakia olivat turnauksen tasokkaimmat joukkueet. Turnauksen viimeiseen pelipäivään tultaessa, Ruotsi oli kärjessä voitettuaan juuri Tshekkoslovakian 2-1.
 
Tre Kronorilla oli 11 pistettä ja Tshekkoslovakeilla 10. Ruotsin oli määrä pelata viimeinen pelinsä Itävaltaa vastaan, Tshekkoslovakiaa vastaan asettui Yhdysvallat. Kärkikaksikon vastustajat olivat kolmantena tasapisteissä kahdeksalla pisteellä.
 
Viimeinen pelipäivä sisälsi myös kolmannen ottelun Sveitsi-Puola. Nuo kolme ottelua ratkaisivat kaikki mitalit. Isäntäjoukkue Tshekkoslovakian lähtökohdat olivat yksinkertaiset; vain voittamalla Yhdysvallat kultamitali oli mahdollinen. Ruotsi oli samankaltaisessa, joskin helpommassa tilanteessa. Se saisi kultaa myös tasapelillä Itävaltaa vastaan.
 
Yhdysvalloilla ja Itävallalla oli myös paljon pelissä. Voittamalla saisit pronssimitalit, mikäli toinen pronssia tavoitteleva ei kykenisi samaan. Tasapistetilanteessa pronssimitalin kohtalo ratkeaisi maalierolla. 
 
Sveitsin asema oli mielenkiintoinen. Mikäli se voittaisi Puolan ja Itävalta sekä Yhdysvallat häviäisvät omat koitoksensa, olisi pronssimitali heidän. 
 
Itävallan kokoonpano oli pullollaan jääkiekkohistorialle merkittäviä nimiä, joita kuitenkaan moni lajin ystävä nykypäivänä ei ehkä tunnista. Maalia vartioivat kokenut Josef Wurm ja nuori Alfred Huber. 16-vuotias Huber debytoi tuossa turnauksessa Yhdysvaltoja vastaan, jossa hän torjui äärimmäisen tärkeän 6-5-voiton. Hänet opittiin myöhemmin tuntemaan enemmän tenniksestä kuin jääkiekosta, jossa hän pelasi nelinpeliä yhdessä toisen kiekkoilijan, Jaroslav Drobnyn kanssa. Wurm pelasi muut kuusi ottelua Prahan MM-kisoissa ja päästi 27 maalia.
 
Hyökkäystä johtivat Fritz Demmer ja Oskar Nowak. He tekivät Yhdysvaltojen verkkoon viisi Itävallan kuudesta täysosumasta. Nowak teki hattutempun tuossa pelissä ja koko turnauksessa 14, Demmer puolestaan 13. Kapteenin vastuuta kantoi puolustaja Franz Csongei ja penkin takana käski Walter Wasservogel, joka täytti vasta 27 vuotta turnauksen keskellä. Hänen vaikutuksensa Itävallan jääkiekkoon myöhemmin oli suuri, ja hänestä tuli myöhemmin IIHF:n ensimmäinen pääsihteeri. Wasservogel valittiin IIHF:n kunniajäseneksi kuolemansa jälkeen vuonna 1997.
 
Muita pelaajia tuossa joukkuessa olivat puolustajat Felix Egger, Egon Engel ja Helfried Winger sekä hyökkääjät Franz Zehetmeyer, Walter Feistritzer, Johann Schneider, Fritz Walter, Rudolph Wurmbrand, Willibald Stanek, Gerhard Springer ja Adolf Hafner.
 
Viimeisen pelipäivän ensimmäinen ottelu selvensi asioita. Sveitsi sysäsi paineet Yhdysvaltojen ja Itävallan niskoille voittamalla Puolan 9-3. Sveitsiläiset olivat nyt kiinni pronssimitaleissa yhdeksällä pisteellä, jonka johdosta Itävallalla ei ollut varaa epäonnistua Ruotsia vastaan. He tarvitsivat joko voiton tai tasapelin, jonka jälkeen piti odottaa Tshekkoslovakia-Yhdysvallat-pelin tulosta. Mutta Ruotsi oli myös motivoitunut, sillä se saisi kultaa voittamalla.
 
Wurm oli Itävallan maalilla. Häntä vastaan asettui Arne Johansson Ruotsin maalille. Wurmbrand teki avauserän ainokaisen. Tuon sekä uhrautuvan puolustuksen ansiosta Itävalta johti pitkään  1-0. Neljä minuuttia ennen loppua Winger teki Itävallan toisen maalin, josta seurasi Ruotsin painostus. Rolf Eriksson kavensi vielä, mutta toista maalia Ruotsi ei kyennyt tekemään. Voitolla Itävalta tarrasi kiinni pronssimitaleihin, ja sauma maailmanmestaruuteen aukesi Tshekkoslovakialle.
 
Tshekkoslovakia ei tarjonnut draaman kaaria, vaan eteni vakuuttavaan 6-1-voittoon, joka vei isäntämaan kultaan ja toi pronssin Itävaltaan.
 
Tuon jälkeen Itävallan menestys on jäänyt laihaksi. Se tuli 1948 Olympialaisissa kahdeksanneksi, kuudenneksi 1949 MM-kisoissa ja sen jälkeen tippuivat ylimmältä MM-tasolta. Itävalta käväisi ylimmällä tasolla 1957, jonka jälkeen se sukelsi jopa kolmannelle MM-tasolle. 75 vuotta myöhemmin toisen maailmansodan jälkeinen mitali on edelleen viimeisin laatuaan Itävallalle. He eivät tule palaamaan mitalikantaan tänä vuonna, mutta toivovat säilyvänsä ylimmällä tasolla, jonka se ansaitsisi voittamalla ratkaisevassa ottelussa Ison-Britannian huomenna. Siitä kaikki on kiinni.