Lohkovaihe on ohi, ja odotamme torstain neljännesvälieräotteluita Vantaalla. Mutta ennen kuin pudotuspelit alkavat, katsotaanpa, mitä IIHF.comin U18 naisten MM-kisojen toimittajat Risto Pakarinen ja Andy Potts ajattelevat siitä, miten kisat ovat lähteneet käyntiin ja mihin suuntaan ne ovat menossa.

Mitkä olivat lohkovaiheen kohokohdat?

Risto: Heti alkuun pieni varoitus: Pohjois-Amerikan dominanssin vuoksi on joskus liian helppoa jättää nämä joukkueet huomiotta ja pitää heidän huipputason hetkiä itsestäänselvyyksinä. Okei, rönsystely riittää.
Japanin tapa laittaa Ruotsi tosissaan töihin oli vaikuttava. Japanilainen joukkue on kurinalainen ja pelaa todella toistensa eteen. Lisäksi heillä on Umeka Odaira, joka täytti juuri 16 vuotta ennen turnausta ja johtaa Japania maalinteossa. Hetkistä puhuttaessa oli yksi tilanne, joka varmasti sai Ruotsin valmentajan sydämen hypähtämään. Se oli, kun japanilaisen laukaus oli jo ohittanut maalivahdin ja ruotsalainen puolustaja pelasti tilanteen napaten kiekon ilmasta.

Kun Yhdysvallat ja Kanada saavat hyökkäyksensä käyntiin, heidän tapansa hyökätä aaltoina ja olla väsymättömiä on vaikuttavaa.

Toinen mukava hetki, joka tulee mieleen, oli ensimmäisestä Suomen pelistä katsomosta. Isä tuli tyttärensä kanssa katsomoon. He olivat pukeutuneet paikallisen Helsingin joukkueen pelipaitoihin ja huppareihin. Pieni tyttö oli ihan innoissaan nähdessään Suomen joukkueen, ja juuri kun tytöt luistelivat jäälle, isä halasi tytärtään hieman, ja he jakoivat yhdessä kiekkokokemuksen. Tyttö (ja hänen isänsä) olivat koukussa jääkiekkoon!

Andy: No, minä puolustan pohjoisamerikkalaisia. On tietysti hienoa nähdä, että muu maailma on yhä kilpailukykyisempi naisten jääkiekossa. Joskus on taipumus haluta, että tämä kehitys tapahtuisi nopeammin, mutta ei ole olemassa urheilulajia, jossa voittavan joukkueen voisi rakentaa vain yhdessä vuodessa. Vuosittain,askel askeleelta etenevä kehitys on rohkaisevaa.
Mutta se tarkoittaa myös sitä, että Yhdysvallat ja Kanada joutuvat tekemään enemmän töitä perinteisen dominanssinsa ylläpitämiseksi. Morgan Stickney meni koko lohkovaiheen ilman, että hän päästi yhtään maalia (mitä ei ole aiemmin saavutettu), se osoittaa, että parhaat pelaajat paranevat myös. Samoin Kanadan kyky murtaa sitkeitä puolustuksia ja ratkaista huipputason maalivahtipelissä kertoo pelin kehittymisestä. Emme katso vain lahjakkaita yksilöitä, vaan myös hyvin harjoiteltuja joukkueita. Ja luulen, että näemme sitä kaikilta kahdeksalta maalta, ainakin jollain tasolla.
 
Mikä neljännesvälieräpari vaikuttaa sinusta mielenkiintoisimmalta?
 
Andy: Minulla on tunne, että Suomen ja Tsekin välinen ottelu on se, josta keskustelemme perjantaiaamuna. Tsekeiltä puuttuu viime vuoden Adela Sapovalivovan ketjun tulivoima – kukaan ei voi moittia heitä siitä. He ovat näyttäneet tarpeeksi, joten voidaan olettaa, että he voivat tavoitella lisää mitaleita viime vuoden hopean jälkeen. Linda Vocetkova on hyvä hyökkäyksessä, ja Daniela Novakovan maalivahtipeli tarkoittaa, että Tsekki tulee aina olemaan kilpailukykyinen.

Suomella tuntuu olevan tarve löytää maalintekijä, joka täydentäisi palapelin. Lohkovaiheessa asiat olivat harjoiteltu hyvin, ja pelaajat noudattivat pelisuunnitelmaa ihailtavasti. Ja kun hälytyskellot alkoivat soida Japania vastaan, suomalaiset näyttivät, että he voivat taistella. Tämä voisi olla se hetki, jolloin uusi suomalainen tähti syntyy.

Toisaalta, tarkastellaan Sveitsin joukkuetta, joka hyötyy pitkäaikaisesta pelistä pääsarjatasolla. Tämä on paras kokoonpano, jonka olemme nähneet Sveitsiltä pitkään aikaan, ja Ruotsin täytyy osoittaa enemmän yhteishenkeä kuin se mitä pelissä Japania vastaan välttääkseen vaikeuksia.

Kaksi muuta ottelua pitäisi kuitenkin olla melko selkeitä pohjoisamerikkalaisille. Vaikka olemme nähneet Kanadan ja Yhdysvaltojen kohtaavan haasteita lohkovaiheessa, emme ole nähneet vastustajaa, joka olisi uhannut heitä täysillä 60 minuuttia. Odotan paljon kovaa työtä Slovakialta ja Japanilta, mutta ei tarpeeksi, jotta he voisivat voittaa.

Risto: Odotan, että Pohjois-Amerikan joukkueet etenevät, mutta molemmat joutuvat tekemään töitä puolivälieräpaikan eteen. Slovakit luottavat paljon Nela Lopusanovan ketjuun, ja he saavat mahdollisuuksia. Slovakia tarvitsee apua muilta kenttäpelaajilta.

Japanin peli Kanadaa vastaan tulee olemaan todella koetuksellinen, mutta joukkue on osoittanut, ettei heitä pelota pelata. Kanadalla on fyysinen etu Japania vastaan, joka on turnauksen pienin joukkue, mutta niin oli Ruotsillakin, ja he olivat onnekkaita voittaessaan niukasti.

Kuitenkin, jos haluamme löytää "yllätystuloksen" neljännesvälieristä, katsotaan kahta muuta peliä. Muistakaa, en ennusta mitään, minulla ei ole lahjoja, mutta luulen, että Sveitsi antaa Ruotsille paljon huolenaiheita. Maalivahti Amya Iseli on ollut erinomainen, heidän joukkuepuolustuksensa on vahvaa, ja kaksi ykkösketjua Jael Manetschin, Norina Mullerin, Laelia Huwylerin, Elisa Dalessin, Hannah Estermannin ja kapteeni Naemi Herzigin johdolla luo tarpeeksi paikkoja Sveitsin maalintekoon. Siitä huolimatta Maja Helge on myös erinomainen maalivahti Ruotsille, ja Edit Danielsson teki kolme maalia kolmessa lohkovaiheen pelissä.
Suomi vs. Tsekki? Tämä voi mennä kummalle tahansa. Suomen tarvitsee löytää jostain maalintekijä, jos he aikovat voittaa. (Ja heidän täytyy.) Odotan, että areena on loppuunmyyty tuossa pelissä, ja ehkä kotikenttäetukin voi auttaa heitä.

  Onko sinulla ajatuksia mahdollisista MVP-ehdokkaista?
 
Risto: On mahdotonta olla huomaamatta Lopusanovaa. Slovakia teki lohkovaiheessa kahdeksan maalia, ja Lopusanova oli – tarkistaa IIHF.comin tilastot – kerännyt kahdeksan pistettä.

Nyt, mielestäni Bella Fanale on erinomainen Yhdysvaltojen joukkueenjohtaja. Hän pelaa niin rauhallisesti, että joillakin vaihdoilla hän näyttää 20-vuotiaalta junioripelaajalta. Kanadan Stryker Zablocki on myös erottuva, Suomen maalivahti Kerttu Kuja-Halkola voi kantaa joukkueensa puolivälieriin melkein yksin, mutta hän tekee liian vähän maaleja. Vitsaillen sanottuna, kaikilla joukkueilla on omat MVP-ehdokkaansa: Danielsson, Dalessi, Odaira, Vocetkova.

Andy: Tämä turnaus haastaa ajatusta siitä, kuinka MVP:t valitaan. Tavallisesti palkinto menee avainpelaajalle voittaneessa tai mitalin voittaneessa joukkueessa. Mutta toistaiseksi on huomionarvoista, kuinka vahvimmat joukkueet ovat juuri sitä – joukkueita, joiden avainroolit ovat jakautuneet kokoonpanolle.

Voimme väittää, että ne yksilöt, jotka tuovat suurinta lisäarvoa, eivät ole enää kirkkaimpia tähtiä huipputason kokoonpanoissa, vaan ne, jotka erottuvat heikommista joukkueista. Joten Odairan ja Lopusanovan kaltaiset pelaajat, jotka todennäköisemmin pelaavat säilymiskierroksella kuin mitalipelissä, voivat olla ne, jotka tuovat eniten arvoa joukkueelleen. Tehdäänkö heistä turnauksen MVP? Se jää nähtäväksi, miten äänestys menee.

Suomi isännöi tätä tapahtumaa toista kertaa. Miten fanit Vantaalla nauttivat turnauksesta?
 
Risto: Tämä on todellinen kiekkofestivaali. Suomen pelit ovat loppuunmyytyjä, ja suomalaiset tulevat tukemaan joukkuettaan kuin myös kaikkia muita jääkiekkojoukkueitaan, kasvot maalattuina, pelipaitoihin pukeutuneina ja lippuja heilutellen. Tiistaina turnaukseen saatiin erityisiä vieraita, kun 2025 MM-hopeaa voittanut Suomen nuorten maailmanmestaruusjoukkue tuli areenalle tapaamaan faneja ja jakamaan nimikirjoituksia (itse asiassa ottamaan selfieitä).

Mutta on myös mukavaa nähdä paljon ihmisiä katsomossa muissa peleissä, ja tunnelma on rohkaiseva ja kannustava, kuten se yleensä on kansainvälisissä turnauksissa. Kliseeltä tuntuu, mutta tuntuu todellakin siltä, että kiekkoperhe kokoontuu yhteen.

Andy: Katsojamäärät ovat todella vaikuttavia. Jos mennään taaksepäin vuoteen 2013, jolloin Suomi isännöi viimeksi, mikään peli ei houkutellut nelinumeroista yleisöä, ja muutamissa peleissä katsomoissa oli vähemmän kuin 100 ihmistä. Vain kymmenen vuotta sitten tämä turnaus saattoi tuntua vielä "perhe- ja ystäväkokoontumiselta" eikä suurelta kansainväliseltä tapahtumalta.

Nyt, kuten sanoit, on esitysten aika! Emme vafrmastikaan näe olympialaisten kaltaisia yleisömääriä. Mutta lohkovaiheen yleisömäärät täällä ovat vertailukelpoisia Vantaan miesten U18 MM-kisojen lohkovaiheen otteluiden kanssa viime vuonna. Tällaisia lukuja ei nähty kymmenen vuotta sitten.